maanantai 22. syyskuuta 2014

Kanavapujottelu - kielenoppimisen väline

Ihanaa! Heräsin pirteänä hyvin nukutun yön jälkeen. Joko koirat ja kaksijalkaiset ymmärtävät hiljentää volyymiä viikonvaihteessa tai osaan jo pikkuhiljaa olla noteraamatta kuulokeskukseen saapuvia yöllisiä ääniä. Toki herkkäunisena korvatulpat ovat olleet uniapunani, niin kuin jo vuosia ennen tätäkin seikkailua.

Kävelin sunnuntaiaamuna ylös kukkulalle katsomaan näkemättä hylkäämämme asuntovaihtoehdon sijaintia. Hylkäämisen syyksi riitti, että asunnon katselupäivät olivat todella kuumia, joten mäkeä pitkin kiipeäminen tuntui astmaatikosta liian tuskaiselta siinä helteessä. Ja koska emme jaksaneet sitä asuntoa käydä jalkaisin katsomassa, vedimme johtopäätöksen, että ilman autoa siellä asuminen olisi ollut hankalaa - ainakin helteellä. Viileämpänä päivänä, kun lämpöä on kymmenen astetta vähemmän, sinne kävelee kyllä ongelmitta. Ja voih, se oli aivan ihanalla ja ennen kaikkea rauhallisella paikalla! Taloa ympäröi aivan mahtava puutarha! Vähän kyllä kirpaisi, mutta ehkä se asunto olisi siltikin ollut liian kaukana autottomalle pariskunnalle.

Olen harrastanut nyt parin päivän aikana espanjalaisten tv-ohjelmien katselua, ymmärtämättä niistä yhtään mitään. No, ehkä sana sieltä toinen täältä ja välillä jopa lähes kokonaisia perusfraaseja tarttuu korviin. Televisiota katsomalla ja nopeaa puhetempoa kuuntelemalla oppii pikkuhiljaa kuulemaan kieltä ja välillä sieltä sanojen välistä onnistuu poimimaan nopean posmituksen seasta kokonaisia sanoja. Loppujen lopuksi ainakin komediasarjoja voi johtopäätöksiä tekemällä seurata melko mukavasti. Tosin niiden johtopäätöksien oikeaan osuminen jääneen arvoitukseksi.

On harmi, ettei tästä taloyhtiöstä löydy englanninkielisiä kanavia, joita välttävän englannin tason kielipäällä voisi jotenkin seurata. Päälle dupatut ohjelmat ovat todella ärsyttäviä! On espanjankielinen James Bond, Mikki Hiiri, Brad Pitt jne. Ja näyttelijöiden suut liikkuvat eri tahtiin kuin puhe. Vaatii kyllä totuttelua. Mutta lauantaisen kanavapujottelun ansiosta osuin ohjelmaan, joka herätti mielenkiintoni. Sieltä tuli joku hengellinen tilaisuus ihanalla ylistysmusiikilla jossa britti tulkkasi espanjankielisen puhujan puheen. Ja mikä parasta, minä ymmärsin aivan kaiken! Kylläpä tuli siunattu olo. Sunnuntaina kävin siitä rohkaistuneena tutustumassa englanninkieliseen jumalanpalvelukseen. Enpäs olekaan ennen veisannut virsiä englanniksi!
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti