perjantai 24. huhtikuuta 2015

Kesä lähestyy - Aurinkorannikon suomiyhteisö kutistuu

Tarvitsen selvästikin yksinäisyyttä kyetäkseni kirjoituspuuhiin. Sain pitää poikaani viikon vieraanani, ja silloin keskittymiskykyni ei riitä tekstinluomiseen. Mukavaa kun on väkeä "mökissä" ja mukavaa on olla välillä yksin. Mieheni on ollut Suomessa jo kohta kaksi kuukautta. Sopeudun näköjään hyvin pitkiin yksinäisiin jaksoihin. Viimeiset vieraani saapuvat parin päivän päästä ja heidän lähdettyä alan pakkailemaan omia kamppeitani. 

On haikea tunnelma, kun pikkuhiljaa kaikki "muuttolinnut" lähtevät Suomeen. Se tarkoittaa sitä, että monet aktiviteetit lopahtavat. Kielenopiskelu on loppusuoralla, samoin pilates. Seurakunnallakaan ei ole enää kuin kourallinen väkeä. Kaikki nämä ympyrät ja ihmiset niissä ovat muodostuneet minulle osaksi tätä "juttua". Alkuperäinen ajatukseni, että muuttaisimme jonnekin espanjalaisalueelle, jossa ei suomalaisiin törmäisi, olisi muodostanut talven toisenlaiseksi. Toki se olisi voinut olla positiivisella tavalla toisenlainen, mutta näin ainakin ensimmäisenä vuotena yhteisön läheisyys on muodostunut tärkeämmäksi asiaksi, kuin olisin voinut kuvitella. Elämistä helpottaa kummasti se, että aktiviteettini ovat kohtuullisen kävelymatkan päässä. Näistä kulmista on muodostunut minulle talven aikana kotoisa saarreke. 

Tämä talvi on mennyt liiankin nopeasti. Tekemisen puutetta ei ole ollut. Enemmänkin välillä tuntuu, että juoksen tukka putkella toiminnasta toiseen. Herätyskello on soinut monena aamuna. Kun palkkatyö ei rasita, niin jaksan ihan eri tavalla osallistua toimintoihin. Työelämässä ollessani en jaksanut. Tarvitsen reilusti latautumista omassa yksinäisyydessäni ja tilaa ympärilleni. Nyt, kun olen paljon yksin, lataudun taas yhteydessä muiden ihmisten kanssa. Tasapaino säilyy. Yhteyden tarve on näköjään vakio. 

Täällä on tällä hetkellä todella kaunista. Kukat kukkivat värikkäänä puissa, pelloilla ja talojen seinustoilla. Puut jotka ovat pudottaneet lehtensä talven aikana alkavat vihertää. Keli on lempeän lämmin. 

En haluaisi lähteä täältä pois. Jos kesä ei olisi niin kuuma Espanjassa ja ihana Suomessa, viihtyisin täällä varmasti koko vuoden. Heinä-elokuun helteessä en kykene olemaan muuta kuin merenrannalla, varjon alla kirjaa lukien ja välillä pulahdellen lämpimään veteen. Melko ankeeta...



 




perjantai 10. huhtikuuta 2015

Vieroitusoireita ja äänestystä

Pääsiäinen oli ja meni. Siinä olikin espanjalaisilla juhlaa koko Santa Semanan ajan, eli kokonainen viikko. Koulut olivat kiinni ja espanjalaiset lomailivat suurin joukoin mm. täällä Aurinkorannikolla. Pääsiäisviikolla kauppajonossa sai vain ihmetellä ruokaostosten kokoa espanjalaisperheiden juhla-aterioita varten. Suomalaisten jouluruokaostokset kalpenivat espanjalaisten pääsiäisruokaostosten rinnalla. Täällä hyvä ruoka yhdistää suvut, perheet ja ystävät tasaiseen tahtiin vuoden aikana. 

Espanjalaiseen pääsiäiseen kuuluvat monet kulkueet, joita on mahdollisuus käydä katsomassa joka päivä Santa Semanan aikana kaikkialla Espanjassa. Kuulin, että suurimmissa kaupungeissa kulkueiden reiteille pystytetään katsomoita, joihin voi innokkaimmat ostaa lippuja jotka myydään todella hyvissä ajoin. Itse kävin katsomassa melko vaatimattoman kulkueen vasta viimeisenä päivänä. Podin tuon viikon selkäsärkyä, joten vältin kaikkea ylimääräistä kävelyä ja seisomista. Selkäsäryn lisäksi podin kovia kofeiinin vieroitusoireita, koska olin jättänyt sen viimeisenkin kahvikupin pois ruokavaliostani. Päänsärky kesti vain neljä päivää, mutta järkyttävä väsymys alkaa pikkuhiljaa helpottamaan vasta nyt, kun ensimmäisestä kahvittomasta päivästä on aikaa vajaa kaksi viikkoa. Keskittymiskyky on ollut nolla, joten siksi kirjoittamisessakin on ollut nyt taukoa. Ja kyse oli sentään enää vain yhdestä suuresta kupillisesta kahvia!

Edellisen kirjoitukseni Mikä ihmeen itseoikaisu ratkaisu jäi kesken, joten avaan sitä vähän nyt. Selvisi, että itseoikaisu tehtiin siksi (joka nyt oli jo itseasiassa arvattavissa), koska ulosotto ei hyödy mökin myynnistä euroakaan.  Mökki on ylivelkainen. Tuon pienen saunamökin velan suuruutta selittää se, että siihen on yhdistetty asuntolainaa, joka jäi jäljelle asuntojeni myynnistä, kun aikanaan myyntivoitolla maksoin pankille yrityslainat pois. Silloin selvisin. Tämän hetkinen ahdinko johtuu siitä, että kovasti yritin jatkaa yritystoimintaani, mutta rahoitusta en saanut enää mistään (vaikka olin kaiken maksanut viimeistä penniä myöten) ja kassakriisi oli valmis huonon liikepaikan myötä. Velat pakottivat jatkamaan viimeiseen pisaraan saakka. Se siitä.


Mutta nyt voin ilolla odottaa kesämökille pääsyä ilman pelkoa, että se myydään alta. Täällä Espanjassa elämä jatkuu rauhallisen leppoisasti harrastusten ja muiden menojen parissa. Ennakkoäänestys on ollut jo joitakin päiviä käynnissä. Vihdoin tänään jonot olivat kohtuullisen lyhyet, jotta maltoin jäädä odottamaan vuoroani. Paikallista poliisiakin kovasti kiinnosti suomalaisten kuhina ja jonotus äänestyspaikalla, jota on kestänyt jo jonkun päivän. Ihan kolmen poliisin voimin piti tätä outoa joukkokokoontumista käydä ihmettelemässä.