Velkajärjestely - ainoa poispääsy velkahelvetistä

Nyt on talven "pilvilinnat" Espanjassa mennyttä aikaa ja aloitan arkiset työt ja sen myötä ulosottovelan maksun, niin kuin pitääkin. Jään mielenkiinnolla odottamaan millainen taistelu minulla alkaa toimeentuloni riittävyydestä. Vai alkaako ollenkaan? Olenhan tottunut elämään vähällä rahalla.  Peruspalkkani tulee olemaan hieman yli 2000 eur + lisät ja loppuvuosi mennään pienellä veroprosentilla, koska minulla ei ole ollut tuloja tänä vuonna. Nettotulostani napsaistaan suuri summa palkastani kuukausittain ulosottoon, joten minulle jää käytettäväksi noin 1200-1300 eur/kk. Tätä olen laskeskellut maksukieltolaskurilla ahkerasti viime aikoina. 

Tämä tilanne minulla olisi elettävänä loppuelämäni aina hamaan hautaan saakka, ellen pääse velkajärjestelyyn. Olen vankina systeemissä senkin jälkeen, kun pääomat on maksettu, koska korot pitävät huolen siitä, että maksettavaa riittää. Normielämää minulle ei siis enää ole tiedossa. Tiedän, että näissä tilanteissa monet lähtevät Suomesta, koska eivät koe ulospääsyä mahdottomasta tilanteesta. Niin minäkin ensin lähdin, mutta sitten ymmärsin, että nyt on aika pedata elämäni niin, että voin yrittää saada lopun tälle helvetille.

Onneksi lapseni ovat jo aikuisia, joten heidän huolehtimiseen ei mene enää rahaa. Mieheni asuu Espanjassa ja hoitaa oman elämänsä kulut siellä ja minä omani täällä. Minulla ei ole käytössä autoa, en maksele vakuutuksia, en polta enkä juopottele, joten ehkä elämäni Suomessa muodostuu aivan siedettäväksi toimeentulon suhteen. Olen onnekas, kun olen saanut töitä. Kahden kuukauden pesti on nyt pidentynyt vuoden pituiseksi, joten enää en ole riippuvainen mieheni palkasta.

Olen nopeasti pitkästyvää tyyppiä ja minulla on hyvä fiilis silloin, kun elämässäni on joku päämäärä mitä havitella. Tämän takia varmaankin rakentelen jatkuvasti ajatuksissani kaikenlaisia pilvilinnoja. Seuraava etappini on kuitenkin realistisimmasta päästä, eli pääsy velkajärjestelyyn. Jos se ei onnistu, lähden ja rakennan loppuelämäni muualle. Tosiasiassa tiedän eläväni johdatuksessa ja uskon siihen, että tapahtuipa mitä tahansa, elämäni on Taivaan isän käsissä. On mahtavaa, kun saan luottaa siihen!

PS. Luin tänään Kari Rosenlöfin osuvan blogikirjoituksen Laillisesti ryöstetyt liittyen minun ja monen muun suomalaisen velkahelvetin arkeen. Kirjoituksessa tuodaan ilmi se julma tosiasia, miten hyvä bisnes me velkahelvetissä elävät olemme.

Yhdenvertaisuuslaki ei koske luottotiedotonta

Eilen mieheni huokaisi kaupasta tultuaan, että on rouvan ruokavalio muuttunut niin terveelliseksi Espanjan talven jälkeen, että kalliiksi tulee. Niin, todellakin Suomessa terveellisesti syöminen on kallista. Hedelmät, kasvikset, kala, pähkinät, yms. ovat niin kalliita, etten yhtään ihmettele, ettei köyhillä ole varaa syödä terveellisesti. Ruokien halpuuttaminen näyttää koskevan enimmäkseen kaikkea epäterveellistä, joten näin köyhien sairauskulut nousevat ja valtionmenot kasvavat. Lue lisää tästä.

Yhdenvertaisuus ei toteudu terveellisen ravinnon saannissa, mutta ei myöskään asunnon vuokraamisessa. Esimerkiksi vuokra-asuntomarkkinoilla kaikilla ei ole samanarvoista oikeutta asuntoon nykysuomessa, koska asunnon vuokraajat vaativat useimmiten kotivakuutusta, jota luottotiedottomalle ei myönnetä. Ymmärrän sen, että vakuutusyhtiöt ovat yrityksiä, jotka voivat valita asiakkaansa, mutta sitä on vaikea ymmärtää, että vaikka maksaisin vuoden vakuutusmaksut etukäteen, vakuutusta ei tipu vain siksi, että minulla on maksuhäiriömerkintä. Mielestäni tämä on laillista syrjintää. Muistan kuinka 2000-luvun alussa kotivakuutusta ei myönnetty myöskään kehitysvammaisille, koska oletettiin, että kaikki kehitysvammaiset rikkovat paikkoja. Liekkö vielä sama epäkohta vakuutusyhtiöiden politiikassa? 

Ihan vain näin maalaisjärjellä ajateltuna sosiaali- ja terveysministeriö suosinee kaupallisia vakuutusyhtiöitä ja antaa siunauksensa niiden syrjivälle toiminnalle. Valtio säästää kuluja näiden vapaaehtoisten vakuutusten takia, mikä on tietenkin hyvä, mutta eriarvoisen kohtelun hyväksyminen sosiaali- ja terveysministeriöltä ei ole oikein. Tässä oppaassa mahdollisuus vapaaehtoisiin vakuutuksiin esitellään sulassa sovussa lakisääteisten vakuutusten kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön opus ei huomioi tässä niitä tuhansia, jotka eivät näitä etuuksia voi saada.

Koen vakuutusyhtiöiden syrjivän minua, koska ilman kotivakuutusta en ole yhdenvertainen muiden asunnonhakijoiden kanssa. Olemmeko me luottotiedottomat yhdenvertaisuuslain ulkopuolella? Jotta olisimme yhdenvertaisia muiden asunnonhakijoiden kanssa, pitäisi säätää laki kotivakutuksen lakisääteisyydestä. Esim. asunnottoman on vaikea saada töitä ja mahdoton saada mm. pankkitiliä ilman osoitetta. Laki tukisi tältä osin luottotiedottomien asemaa. Koti on sentään jokaisen perusoikeuksiin kuuluva asia sivistysvaltiossa. Täytyyhän meillä suomalaisilla olla lain mukaan kotikuntakin. 

Meitä luottotiedottomia on Suomessa nyt jo sellainen määrä, että luulisi olevan selvää, että nämä massat eivät voi kaikki olla maksukyvytöntä epäluotettavaa ainesta, mihin meidät automaattisesti niputetaan. Suuri osa on maksukykyistä työssäkäyvää väkeä, jotka eivät halua sotkea  asioitaan enää yhtään enempää. Joskus joutuminen luottotiedottomaksi on tapahtunut mm. toisen osapuolen takia, konkurssin tai avioeron takia, joten mielestäni "listalle" joutuminen kaikkine liitännäisvaikutuksineen on todellakin kohtuutonta yksilön elämässä. 

Varovaisuus - luottotiedottoman ainoa vakuutus

Minulla oli pankkiaika toissapäivänä vakuutusasiaa varten. Vakuutusyhtiöni katkaisi vakuutukseni Espanjan talven aikana. Mieheni hoiti maksut tuolloin ja erään vakuutusmaksun kohdalla sattui oikein emämoka, jonka seurauksena luottotiedottomana olen nyt pulassa vakuutuksien osalta. Pankin lainoittama kesämökki on nyt ilman vakuutuksia. Toivoin pankin voivan myöntää minulle vakuutuksen mökin varalle ja kuvittelin, että vaihtoehtona ovat joko pankin omat vakuutukset tai lainan irtisanominen. 

Hyvä puoli on se, ettei pankki irtisano lainaani.  Pankkivirkailija vielä viime viikolla uskoi, etta asia hoituu, mutta eipä vaan hoidukaan. Pankilla ei ole enää omia vakuutuksia ja muut vakuutusyhtiöt eivät myönnä vakuutusta luottotiedottomalle. Ehkäpä luottotietomerkintäni ovat liian suuria. Kuulun luokkaan epäluotettava, epäonnistunut, leväperäinen jne. Olen pahinta mahdollista laatua oleva luottohäiriöinen yksilö. Ohjeet pankilta oli, että ole varovainen. Jep. Toivotaan, että se riittää.

No joku sentään onnistui luottotiedottomaltakin! Kävin eilen tekemässä vuokrasopimuksen tulevassa kotikaupungissani. Ehtona oli, että maksan kahden kuukauden vuokran etukäteen. Niinpä nyt 24 neliön miniasunto odottaa siivoamistaan. Muutan kesäkuun viimeisinä päivinä. Suunnittelen kovasti kuinka sisustaa pikkukämppä kodikkaaksi ja käytännölliseksi. Melko haasteellista.

Muutosta pukkaa taas melkoisesti. Paikkakunnan vaihdos, uusi työpaikka, yksin asuminen ja luopuminen Espanjan unelmasta. Ikävä Espanjaan ei ota laantuakseen ja aina kun menen jonnekin tai teen jotain, vertailen miten Espanjassa asiat ovat. Tällä hetkellä harmaa ja kylmä keli on suurin koettelemukseni - onneksi ei sen vakavampaa!

Paluu ruotuun

Pari päivää sitten itkin taas Espanjan ikävääni. En usko, että potisin näin järetöntä eroahdistusta, jos tietäisin, että palaan syksyllä takaisin. Nyt olen saanut ajatukseni selkiintymään ja tiedän, että olen Suomessa tiiviisti siihen saakka, kunnes saan haettua velkajärjestelyyn ja saan siitä toivottavasti puoltavan päätöksen. Tavoitteeni on nyt saada pidempiaikainen kokopäivätyö, että pääsen jossain vaiheessa edes yrittämään velkajärjestelyä. Se olisi ainoa tae siihen, lottovoiton ohella, ettei velkavankeus jatkuisi elämäni loppuun saakka. 

No mutta siinä vollottaessani, sain yllättäen puhelun johon vastatessani pyyhin vielä nenääni tunteenpurkauksen jälkeen. Pomoni soitti ja kysyi olenko kiinnostunut äitiysloman sijaisuudesta kesäpestini jälkeen? Ajatukseni heitti melkoista häränpyllyä. Vasta olin ryntäämässä takaisin Espanjaan tunteen kuljettamana ja nyt saisin tuottoisan jarrun tälle ryntäyksen tarpeelleni. Järki peliin! Vastasin tyynesti, että kiinnostaa kyllä. Työni tuossa pikkukylässä jatkuisi siis pidemmän aikaa. Olen iloinen ja hämmentynyt yhtä aikaa. Hyvä ja ei hyvä. Järki vastaan tunteet. Järki saa mennä nyt tunteen edelle, koska olen ymmärtänyt, että nyt on maksun aika. Sain levätä ja nauttia huolettomasta elämästä Espanjassa viime talven. Nyt palaan ruotuun. Koen kyllä taas melkoista Jumalan johdatusta tässä pelissä nimeltä elämä. 

Tällä viikolla käyn kirjoittamassa vuokrasopimuksen pikkuasuntooni ja lisäksi minulla on aika myös pankkiin vakuutusasiaa varten. Lue lisää kirjoituksestani Paluu luottotiedottoman ahdinkoon. Varmaan mietimme pankkitädin kanssa myös maksukykyäni mökkilainan suhteen. Se on selvää, ettei palkan ulosmittauksen jälkeen sitä kykyä kovin paljon ole. Asia ei minua huoleta. Katsotaan mitä vaihtoehtoja pankilla on minulle tarjota ylivelkaisen mökin kohtalolle.

Asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella. Tässä on vielä kesäkuun loppuun asti aikaa lomailla palellen Suomen kesässä uunia lämmitellen, jonka jälkeen astun työelämään pitkästä aikaa. Mielenkiinnolla odotan, mitä uusi elämänvaihe tuo tullessaan. Pääasia, että muutosta on tiedossa.

Ulosottoselvitys

Tänä aamuna ajelin mökiltä ulosottoselvitykseen. Kävellessäni virkailijan perässä huoneeseen, ehdin mielessäni ajatella, että tähänkö jamaan eletty elämäni on minut tuonut. Yritän pitää yllä positiivista virettä. Olenpahan ainakin saanut kokea paljon asioita, joskaan ei aina kovin onnistuneita. Jokaisesta askeleestani olen aina ollut innostunut ja uskonut hankkeisiini.

Ensimmäisenä sain eteeni asialuettelon johon kaikki velkani oli listattu. Suurin osa merkinnöistä on arvolisäveroja joita en kyennyt maksamaan yritystoimintaa pyörittäessäni. Summa oli  puolet suurempi mitä olin ajatellut. Tosin ilmeenikään ei värähtänyt, kun listaa katsoin. Sen verran olen tätä tilannetta varten yrittänyt itseäni kovettaa. Olen oppinut siihen, että kun alkaa tulla vettä niskaan, niin sitä myös tulee. Olen elämäni aikana ollut niin tiukoissa paikoissa, että velka sinne tai tänne on pientä niihin verrattuna. Onneksi lapset ovat jo isoja. Itse selviän pikkurahalla oikein hyvin. Luulen ainakin. Sitä paitsi yrittäjänä minulle ei jäänyt yhtään ylimääräistä rahaa mihinkään. Nyt palkan ja ulosoton jälkeen minulle jää näppiin enemmän rahaa kuin silloin. 

Ulosotossa tuli selväksi, että mökkiä ei pysty nyt myymään. Ylivelkainen mökki, jonka lainan jatkeeksi on laittettu muut lainat, on mahdoton myydä tässä lamamaailmassa. Vaikka saisin pankkivelan ja välityspalkkion verran rahaa mökistä, olisin myyntivoittoveron verran enemmän taas velkaa. Toivoton tilanne. Eli makselen korkoja niin kauan, kun pankki siihen suostuu. Sitten kun pankki haluaa lyhennyksiä, saavat tehdä mökille mitä tahtovat. Siihen asti yritän nauttia tästä piilopirtistä. 

Pikkuhiljaa asiat joita tulin Suomeen selvittämään, alkavat järjestyä. Asuntoasia on jo hoitumassa. Enää vuokrasopimuksen allekirjoitus puuttuu. Pieni asunnon rähjä on minulle varattu heinä-elokuuksi. Valitsin kahdesta asunnosta rähjäisemmän sillä perusteella, että se tuoksui paremmalle. Minulla on supernenä joka haistaa kaiken homeen ja jos saan olla ainakin 15 minuttia tilassa, keuhkot paljastavat loput. Kätevää. Voisin perustaa yrityksen homeasuntojen tunnistamiseksi.

Olen ikävöinyt Espanjaan todella paljon. En nyt keksi mikä asia täällä olisi paremmin kuin siellä. Vaikka olen saanut viettää aikaa ihanien ystävieni seurassa, väännän itkua tämän muutoksen syövereissä ja vatsani on kipeä ahdistuksesta. Taitaa tämä kylmä ja sateinen keli tehdä nyt osansa. Täältä puuttuu ilo. Ihmiset eivät puhu ääneen vaan sipittämällä, täällä ei tervehditä toisia vaan kuljemme toistemme ohitse pää painuksissa hartiat kyyryssä. Jokainen haluaa olla omissa oloissaan - minäkin.  Kohta olen sama zombie kun ennenkin.

Ulosottoselvityksessä kysyttiin paljon kysymyksiä joihin piti vastata tietenkin rehellisesti. Yritin olla niin rehellinen kuin vain pystyin. Sen seurauksena jo ensimmäinen palkkani ulosmitataan. Tästä alkaa matka, elämäni ulosmittauksessa. Olen päättänyt, että etsin työn jotta velkani maksaminen on mahdollista. Toivon, että jonain päivänä pääsen velkajärjestelyyn jolloin velanmaksulle tulisi loppupiste. Nyt sitä ei ole.