sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Uni kadoksissa

Viimeksi kävellesäni töistä kotiin oli jo hippunen kevään tuntua ilmassa. Linnut lauloivat, asfaltti alkoi voittaa lumen ja kevät jopa tuoksui. Hetken fiilistelin tuossa kevään huumassa ja huomasin, että aloin ikävöidä automaattisesti mökille. Siinä hetkessä suru mökin menettämisestä kouraisi yllättävän rajusti. Kävelin loppumatkan kotiin kyyneleitä nieleskellen ja mietin sitä muutosta, joka tulee kohtaamaan minua ja perhettäni tulevana kesänä. Olen mielestäni käynyt jo läpi raskaan mökkini menetysprosessin ja kuvittelin naiivisti asian olevan jo ok, mutta tämä kevään tulo tekeekin siitä ahdistavan.  

Velkajärjestelyprosessi tuo minulle muitakin haasteita eteen. Olen nukkunut todella huonosti, vaikka en öisin asioita mielestäni liikaa mieti. Välillä olen niin väsynyt, etteivät silmät pysy auki, mutta silti en pysty nukahtamaan. Saatan valvoa koko yön. Ja töihin on vaan mentävä, vaikka olen väsymyksestä itkuinen ja muutenkin aivan sekaisin. Joudun etsimään pian uuden työn, koska työsopimukseni on voimassa vain heinäkuun loppuun. Unihäiriöiden vuoksi tarvitsisin säännöllisen työn, mutta vuorotyössä palkkani on parempi enkä saisi velkajärjestelyn aikana heikentää asemaani vaihtamalla pienempipalkkaiseen päivätyöhön. Tosin taitaisin saada lääkärintodistuksen sitä varten. Haastetta lisää myöskin se, ettei alallani päivätöitä ole tarjolla kovinkaan paljon, enkä ole enää kärkikaartia työmarkkinoilla ikänikään puolesta. Minua välillä stressaa myös tuleva asunnonhaku. Luottotiedottomana en paljonkaan asuntoja pysty valikoimaan, vaan joudun ottamaan sen, minkä satun toivottavasti saamaan. Vuokravakuutta on alettava säästämään jo nyt, sillä luottotiedoton joutuu makselemaan sitä huomattavasti enemmän. Antaisikohan ulosotto minulle vapaakuukauden ennen asunnonvaihtoa? Ei tarvitsisi soskun luukulle mennä vuokravakuutta pyytämään, vaan voisin sen omalla palkallani maksella. Asunnon haussa eteeni tulee vielä nöyryyttävä kotivakuutusasia. Vuokranantajan vaatiessa kotivakuutusta voin sanoa hyvästit asunnolle. Älytöntä vallankäyttöä vakuutusyhtiöiltä! 


Painetta luo myös se, että jos (ja kun) velkajärjestely alkaa, minun on pysyttävä työkykyisenä, motivoituneena ja sitoutuneena ainakin nuo 3-5 vuotta. Minulle se on pitkä aika. Tarvitsen eläämääni muutosta tasaisin välein. Työkykyäni en ole koskaan aikaisemmin epäillyt, mutta tämä unettomuusongelma pistää tätäkin miettimään. Toivottavasti unihäiriöt menevät ohi. Pitääkin iltarukoukseen liittää pyyntö, että saisin uneni takaisin ja työn joka innostaa, voimauttaa ja jopa iloisesti yllättää. Silloin kolme vuotta tai useampikin, menisi kuin siivillä liitäen!