keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Perintäkirjeiden paluu

Pitkästä aikaa ensimmäinen palkkapäiväni lähestyy. Jännityksellä odotan, mikä on se summa, jolla yritän tulla toimeen seuraavan kuukauden. En epäile, etteikö se raha riitä niihin menoihin joita minulla nyt on. Enemmänkin minua mietityttää ne perintäkirjeet, joita olen nyt taas alkanut saada käsiini pitkän tauon jälkeen. Siellä ne nyt pöydälläni odottavat ja minun pitäisi ratkaista annanko niiden mennä ulosottorimpsun jatkoksi. Olen pyytänyt joitakin perintätoimistoja keskeyttämään perinnän ja laittamaan laskut ulosottoon, mutta tämä ei onnistu esim. tilanteessa, jossa velka ei ole vielä kokonaisuudessaan erääntynyt. Todennäköisesti tulen sopimaan joidenkin maksujen kohdalla maksusuunnitelmasta. Täysin oma moka, että annoin vaipua itseni "maksutyhjiöön" Espanjan talven aikana. Jossain vaiheessa vain en kestänyt katsella postiani tai olla missään tekemisissa laskujeni kanssa. Ulkoistin laskunmaksun. Tämä ns.normaali elämä on saanut minut ajattelemaan selkeämmin.

Olen edelleen tuulella käyvä riskien ottaja. Välillä tiukasti huolien ja taakkojen alla, mutta välillä turhan huoleton vailla järjen häivää. Niin nytkin, kun varasin lennot Espanjaan viiden vapaapäivän innoittamana. Minulla on niin ikävä sinne, että on pakko päästä aurinkoon ja lämpöön edes hetkeksi. Sänky jää ostamatta, mutta lattialla nukuttaa oikein hyvin. Siirsin velkaneuvonnan aikaa kolmella viikolla eteen päin. Velkaneuvonnan herttainen täti kyllä kummasteli kovasti ajan muutosta, mutta tuumasin, ettei viikko sinne tai tänne muuta tilannettani suuntaan eikä toiseen. Ei minulla ollut tosin pokkaa kertoa ajan muutoksen syytä, mutta eipä minulla olekaan velvoitetta raportoida asiasta. 

Minulla on hyvä fiilis siitä, että koen nyt hoitavani velkaani ulosoton napatessa ostuutensa palkastani. Tätä pikkuosuutta maksamalla en kuitenkaan veloistani tämän elämän aikana selviä, ellei lottovoitto osu kohdalleni. Yritän kuitenkin tehdä sen mitä voin. Tällä hetkellä maksaminen ulosoton kautta on helpompi kestää, kuin postilaatikosta tippuvat perintäkirjeet. 

Nyt olen ehkäpä viimeistä kertaa mökillä tänä kesänä. Vettä tulee kuin saavista kaataen, mutta kylläpä nukutti makeasti sateen ropistessa kattoon. Yritän näinä vapaapäivinä nauttia  nyt jokaisesta sadepisarasta, koska vapaiden jälkeen alkaa melkoinen työputki. 



Sadepäivän mökkikokkailua.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Vakuutus- ja perintäyhtiön diili

Vakuutusyhtiön kanssa sanailu jatkuu. Edellisessä kirjoituksessani ihmettelin liikennevakuutuksen bonussiirtojen yhteydessä virkailijalta huomaamatta jääneitä maksamattomia laskujani. Tuolloin olin täysin tietämätön, että minulla oli vielä jotain rästissä. Vakuutusyhtiön vastaus oli, että maksamaton lasku ei vaikuta liikennevakuutuksen bonussiirtoihin. Toinen ihmetykseni aihe oli, miksi vakuutusyhtiö ei ilmoita perintätoimistoilleen asiakkaan uutta osoitetta, vaan perintätoimistot saavat rauhassa lähetellä karhukirjeitään vanhoihin osoitteisiin. No eivät kuulema ilmoita. Eli muista muuttaessasi käydä kaikki peritätoimistot läpi, jos on pieninkin epäilys, että laskuja on niihin livahtanut. Korot ehtivät karata pilviin sillä aikaa, kun kirje yrittää löytää oikean kohteen. Huonolla tuurilla laskut ovat voineet jäädä kuukausiksi lojumaan vaikkapa edellisen osoitteesi eteisen lattialle. Tuottoisa koronkasvattamiskeino perintäyhtiöille. On selvää, että perintäyhtiöille tämän yhteisen diilin yksi pieni hyödyllinen yksityiskohta on asiakkaan muuttuvat osoitetiedot.

Olen tasan tarkkaan maksellut kaikki laskuni yritystoimintani lopettamisen jälkeen, ettei perintään enää pääsisi mitään henkilökohtaisia laskujani. Pyysin vakuutusyhtiötäni lähettämään minulle alkuperäiset laskut tilanteeseeni vedoten. Kerroin, että olen hakeutumassa velkajärjestelyyn, enkä aio enää penniäkään työntää perintötoimistojen pohjattomiin korkojen ja käsittelykulujen kaivoihin. Kerroin, että maksan mielelläni alkuperäiset summat, mutta jos ei käy, menkööt ulosottoon muiden jatkoksi. Surkea tilanteeni ei muutu miksikään, koska vakuutuksenihan jo katkaistiin ja maksuhäiriömerkintä minulla jo on. Vakuutusyhtiön vastaus oli: "Emme voi perua perintään lähteneitä laskuja, koska järjestelmämme lähettää ne sinne automaattisesti." Tietotekniikka hoitaa kaiken. On hienot automatisoidut laskunlähetyssysteemit perintäyhtiöille, mutta sitten tavan virkailija ei pöytänsä takaa omalta koneeltaan näe tietojani, jotta olisin saanut tiedon näistä yhtä äkkiä ilmenneistä maksamattomista laskuistani, joista en ainuttakaan ole nähnyt.

Näyttää siltä, että olen puun ja kuoren välissä. Minun olisi maksettava perintälaskua laskuista, joista en ole saanut alkuperäistäkään laskua. Toinen vaihtoehto on, että heitän menemään viimeisetkin toivonrippeet siitä, että saisin kiinteistölleni vakuutuksen. On tämä niin väärin! Eli helpotusta ei ole tulossa, vaikka vasta eräs vakuutusvirkailija sieltä pöytänsä takaa epäili vakuutuksieni irtisanomisen perusteita ja ehdin olla jo toiveikas.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Posti tunaroi, asiakas maksaa

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon posti hävittää matkan varrella postia tai kuinka paljon lähettäjäkohde kuvittelee lähettäneensä postia? Tätä pohdiskelin nyt aamulla, kun selvittelin yhden perintälaskun alkulähdettä. Ainoatakaan alkuperäistä laskua en ole saanut ja ensimmäinen lasku on perintälasku. Toimeksiantajana, kukas muu, kuin "ystäväni" vakuutusyhtiö

On se niin väärin, että minulle jää todistustaakka suurta vakuutusyhtiötä vastaan. Luottotiedottomana minua pidetään tietenkin valehtelijana. Oletetaan suoraan, että yritän vain keksiä syitä laskujen maksamattomuuteen. Yritä siinä sitten selitellä! Posti varmaankin vain levittelee käsiään, kun kyse on kuitenkin viime talven aikaisista laskusta, jonka ajankohta koski joulu-tammikuuta. Mielenkiintoista sinäänsä, koska juuri viime viikolla ystävällinen vakuutusvirkailija alkoi selvitellä vakuutuksiemme irtisanomisen perusteita ja heti pukkaa "todistusaineistoa" eli perintäkirjettä uuteen osoitteeseeni.

Yhteydenotto vakuutusyhtiöön, ja vastaus oli, että toinen lasku on jäännöslaskua irtisanotuista vakuutuksista ja toinen on keskeytyneestä autovakuutuksesta. Erikoista, koska olemme saaneet vasta siirrettyä bonuksia uuteen autoon (jonka ei pitäisi olla mahdollista, jos vakuutusyhtiölle on maksamattomia laskuja) ja lisäksi saimme viime talvena autovakuutuksesta takaisin kyseiseltä vakuutusyhtiöltä liikaa maksettuja vakuutuksia! Kyllä köyhää taas kusetetaan!

Vielä sen lisäksi, että alkuperäiset laskut menevät ties minne, perintäkirjeet menevät todennäköisesti vanhaan osoitteeseeni. Onko se minun asia tehdä muuttaessani selvitys perintäyhtiölle osoitteistani? Eiköhän se ole alkuperäisen laskunlähettäjän asia varmistaa, että perintätoimistolla on oikea osoite. Vakuutusyhtiöllä ja perintätoimistoilla on selvästikin diili, jossa molemmat voittavat. Ja köyhä kärsii. 

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Sopeutumista

Olen pikkuhiljaa sopeutumassa Suomeen Espanjan talven jälkeen. Enää en itkeskele joka päivä Espanjan ikävääni. Olen kiitollinen tuosta ajanjaksosta, jonka sain siellä elää ja kokea. Jos on tarkoitettu, että sieltä taas löydän itseni, niin se sopii kyllä minulle. 

Tämän hetkinen elämäni on vastakohta elämälleni Espanjassa. Nyt teen vain työtä. En tunne tästä kylästä ketään.  En ole ehtinyt edes tutustumaan muihin kuin työkavereihini - eikä itseasiassa edes nyt kiinnosta. Työhön perehtyminen vie vielä kaiken energiani. Asuntoni on onneksi rauhallinen. Tyypillinen suomalainen kerrostalo, jossa et näe naapureitasi koskaan. Yhden papparaisen kanssa vaihdan sanasen silloin tällöin. Seurakuntaan en ole ehtinyt vielä tutustumaan, mutta todella toivon, että löytäisin sieltä edes yhden ystävän! Voi olla, että tämä pikkukylä alkaa ahdistamaan jossain vaiheessa ja rankasti, mutta mennään nyt päivä kerrallaan.

Minulla on nyt minivuokra-asunto. Luottotiedottamana jouduin maksamaan kahden kuukauden vuokran etukäteen. Sähkösopimusta tehdessäni törmäsin taas luottotiedottoman arkeen, kun minulta vaadittiin ilman mitään selityksiä sähkönsiirtomaksuja puolivuotta ennakkoon. Maksuaikaa oli peräti viikko! Onneksi maksu ei ollut kuin 150€. 

Jotain mielenkiintoista tapahtui tässä alkuviikosta, kun mieheni reksisteröi autonkotteroa ja makseli vuoden liikennevakuutusmaksut etukäteen. Vakuutusvirkailijan kysellessä ja tutkaillessa tietojamme, hän päivitteli niitä perusteita, jolla kaikki vakuutuksemme irtisanottiin (lue lisää). Virkailija lupasi alkaa selvittämään asiaa. Saa nähdä miten käy. Toivottavasti mökkiin ei iske salama, ennen kuin asia järjestyy. Jos järjestyy.