Köyhä

Olen köyhä - ollut jo jonkin aikaa. Minä syön joka päivä monipuolisesti, asun kivassa vuokra-asunnossa, tosin lähes ilman kalusteita.  Minulla on mökki, osamaksu-Bemari ja oma myymälä, mutta olen silti köyhä. En muista milloin olisin voinut ostaa vaatteita, käydä kampaajalla, puhumattakaan kosmetologista tai yksityisestä hammaslääkäristä. Silmälasini pitäisi uusia, mutta tyydyn Tiimari-laseihin, jotta näen lukea. Uuteen asuntoon en ole ostanut mitään uutta. Shoppailu on minulle tällä hetkellä täysin vierasta.

En ole koskaan ollut materialisti. En haikaile rikkauden perään - se ei tee ihmistä onnelliseksi. Jos en olisi koskaan pudonnut tähän velkaloukun pimeyteen eläisin melko mukavaa elämää lomamatkoineen ja pienine luksusjuttuineen. Eniten tässä köyhyydessä koskee se, että jää niin monta kokemusta kokematta. Tahtoisin nähdä maailmaa, harrastaaa muutakin kuin lenkkeilyä, shoppailla kavereiden kanssa ja käydä leivoskahvilla.

Olen miettinyt paljon mökin myymistä. Se on kipein luopumisen kohde materiaalisella tasolla. Se on minun oma paikka, rauhan tyyssija ja lemmen pesä. Lisäarvoa juuri tähän mökkiin tuo se, että se on isäni rakentama. Jos siitä luovun en koskaan saa samanlaista millään rahalla. Aikanaan tontti oli halpa Saimaanranta-tontiksi ja isäni rakentamana mökkiunelma pystyi toteutumaan. Pankki antoi auliisti lainaa hyvään sijoitukseen ja pitkä rakennusprojekti alkoi.

Mökistä on tällä hetkellä niin paljon velkaa, että sitä ei voi edes ulosmitata. Asuntojeni myyntivoitto meni yrityslainojen maksuun ja mökkivelka muodostuu nyt asunto- ja mökkivelasta. Ainoa taho, joka siitä saisi pakkohuutokaupan aikaiseksi on pankki. Eli niin kauan kuin pystyn lyhennykset maksamaan saan olla mökkeineni rauhassa. Ongelmahan siinä myymisessä on se, että saadun summan pitäisi kattaa jäljellä oleva laina ja vähän muutakin. Tämän hetkinen markkinatilanne ei mahdollista tätä. Kaiken lisäksi maksettavaksi lankeaisi suuri jälkivero, jota en pystyisi maksamaan.

Eli tilanne jatkukoon ennallaan, ja minä nautiskelen kesästä yhtenä vapaapäivänä viikossa velkaisella mökkiterassilla, katsellen purjeveneiden ohi lipumista.