Podin viikon päivät lamaannuttavaa väsymystä. Olo on ollut muutenkin lievästi flunssainen. Suurin pelkoni kuitenkin on, että kilpirauhasarvoni ovat pielessä. Hiukset tippuvat päästä sitä tahtia, että kaljuuntuminen taitaa koittaa jouluun mennessä. Eksyin facebookissa ryhmään (Kilpirauhasen vajaatoiminta), jossa toimii tiivis yli 8000 hengen vertaistuki kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville. Ryhmästä saa hyviä vinkkejä esim. ravitsemuksesta tämän sairauden kurissa pitämiseksi. Mutta kuten arvata saattaa, niin suuressa ryhmässä tulee paljon myös ylilyöntejä ja näitä monenkirjavia ohjeita luettaessa onkin oltava jonkinlaista medialukutaitoa.
Kommentteja lukiessaan joutuu ihmettelemään, miten huonosti lääkärit tuntevat tämän sairauden hoidon ja oirekirjon. Monet kertovat saaneensa mielialalääkitystä vuosien ajan, kunnes selviää kilpirauhasen vajaatoiminta, jolloin lääkitys muutetaan ja elämä voittaa! Eli on hoidettu koko ajan väärää sairautta. Jopa sellaista tekstiä siellä on tullut vastaan, että arvot ovat olleet selvästi vajaatoiminnalla ja olo karmea, eikä lääkäri koe lääkitystä tarpeelliseksi. Kuulostaa jo hoitovirheeltä. Surullista. Monet ryhmäläiset ovat jo epätoivoisia, koska tietävät miten olo paranisi, mutta lääke, mikä siihen auttaisi on (ryhmästä saadun tiedon mukaan) huonosti saatavilla. Myös tästä ryhmästä saadun tiedon mukaan, joiltakin lääkäreiltä on supistettu lupia siksi, että ovat määränneet potilaille ko. lääkettä. En tiedä pitääkö paikkaansa. En ole vielä niin kiinnostunut asiasta, että olisin selvittänyt lääkäreiden syitä alilääkitä potilaitaan, mutta kyllä heillä varmasti syy siihen on olemassa. Mutta näin maallikon silmin näyttää siltä, että kilpparipotilaita pidetään luulosairaina välillä jopa silloinkin, kun labratulokset puhuvat selvää kieltä. Vai onko se vain yksinkertaisesti niin, että lääketeollisuuden pörssiyhtiöt saavat parempaa tulosta aikaan mielialalääkkeillä kuin halvoilla kilpirauhashormooneilla?
Aiheutin itselleni stressaavimpina aikoina ärtyneensuolen oireyhtymän. Vatsaan koski koko ajan, eikä mikään ruoka oikein sopinut. Pikkuhiljaa olen löytänyt vatsaystävällisiä ruoka-aineita, joita voin käyttää ettei (yleensä) tule oireita. Melkoinen yhteensattuma, että nämä ruoka-aineet, joita en sietänyt on juuri niitä, mitä kilpirauhaspotilaan tulisi välttää. Yksi on kotimaiset viljat. Rukiista sain järkyttävän pääkutinan ja öisin raavin myös käsivarsiani ja jalkojani. Ruis pois ja kutina hävisi. Keliakiaa minulla ei ole. Nyt olen jättänyt myös vehnän pois, tosin välillä lipsun siitä, koska ei aina voi herkuista kieltäytyä. Vehnä ei aiheuta niin paljon oireita, mutta se on muuten huonompi vaihtoehto kilpparin kannalta. Kaikkein ongelmallisimpana olen kokenut leivästä luopumisen. Leipä on hyvä välipala ja nopeasti toteutettavissa. Leivän sijaan olen alkanut tehdä smoothieta hedelmistä ja mantelimaidosta. Kaurapuurosta en ole luopunut - enkä luovu! Ja ihan turha kysyä minulta, miksi joku ruoka on kilpparille parempi kuin toinen. Liittyi jotenkin suoliston kuntoon, kai. En ole asiaa selvitellyt. Minä syön vaikka tiiliskiviä, jos ne auttavat saamaan oikeat ravintoaineet ja voisin paremmin!
Olen laiska ruoan laittaja ja yksinollessani mietin usein, että olisi kätevää, jos olisi joku pilleri millä nälän saisi siirtymään. Nykyisin väsymyksen nujertamiseksi yritän syödä mahdollisimman terveellisesti ja joudun keittiöhommiin useammin. Blenderi on laiskan kokin ystävä! Täällä on hyvät ja edulliset valikoimat hedelmiä ja kasviksia joista saa rakennettua hyvät smoothiet. Olen myös taipunut syömään ensimmäisiä lisäravinteita. Olen ollut aina sitä mieltä, että ruuasta saa kaiken mitä ihminen tarvitsee. Ja olen edelleenkin sitä mieltä, mutta päästyäni tuosta vuosia kestävästä väsymyksestä kilpirauhaslääkityksen myötä, pelkään nyt, että puuduttava väsymys taas yrittää hiipiä elämääni. Täytynee etsiä täältä labra, jossa voisin tarkistuttaa arvoni tarvitseeko thyroksin-lääkitystä nostaa.
Tänään on ollut jo helpompi päivä. Ei koske päähän - eikä edes väsytä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti