perjantai 24. lokakuuta 2014

Pakollinen välipäivä

Tänään oli pakko pitää välipäivä kävelemisestä. Koska meillä ei ole autoa käytössä, tulee väkisinkin käveltyä useita kilometrejä päivässä. Heittämällä menee ainakin se kymmenisen kilometriä jo ihan normi päivänä. Ja mikäs tässä on kävellessä, kun kelit on mitä parhaimmat!

Tämä viikko on ollut melkoista juoksemista. On ollut kielikursseja, pilatesta, naistenklubia ja vapaaehtoistöitä. On hienoa, että on jotain kehystä päivissä. Enpähän pääse pitkästymään. Nyt on jo tilanne, että kun pyydetään mukaan johonkin pikku hommaan joudun miettimään onko kalenterissani vapaata. Ja mikä parasta: tämän "juoksemisen" ansiosta olen tutustunut ihaniin ihmisiin!

Tietenkin olen jo miettinyt, mistä saisin hankittua elämiseen tarvittavat eurot. Suurin osa tapaamistani ihmisistä on jonkunlaisella eläkkeellä, lähetystyössä, seurakunnan palkkalistoilla ja sitten on välivuotta pitäviä siipirikkoja tai hyväosaisia, joilla on varaa välivuoteen. En itse oikein tiedä mihin ryhmään kuulun. En ole eläkkeellä, en työtön, en hyväosainen (suomalaisen mittapuun mukaan). Olen varmaankin se siipirikkoinen, joka elelee puolisonsa varoilla. Tällä hetkellä tunnen olevani silti onnekas siipirikko, koska jos en olisi menettänyt niin paljon, en olisi nyt täällä kokemassa tätä kaikkea.

Haluaisin keskittyä nyt kielen opiskeluun ennen kuin lähden etsimään aktiivisesti töitä. En halua tästä pysyvää tilannetta, etten pysty kommunikoimaan espanjalaisten kanssa heidän omalla kielellään. Vaikea kuvitella, että jonain päivänä tulisin espanjalla toimeen, mutta silti opiskelen. Voi olla, että jos alkaa tuntua siltä, että on oikeasti opittava tämä kieli, hakeudun Malagan yliopiston intensiivikurssille.

Eli jalat on ihan jumissa. Jalkapohjat, nilkat ja pohkeet. Ja kun pohjelihakset on kireänä alkaa alaselkä oireilla. Olen kävellyt täällä ollessani valtavia määriä verrattuna Suomessa käveltyihin kilometreihin samassa ajassa. Viikko sitten kävin jalkahoidossa ja jalkahoitaja hieroi jalkojani ja ah, kun teki ihanan kipeää! Ehkäpä joudun varaamaan ajan hierojalle, että jumit saisi sulamaan. Tänään olen pakottanut itseni lepäämään, että jaksan huomenna taas olla vapaaehtoisena myyntitykkinä koko aamupäivän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti