En tiedä mitä haluan tai en halua!

Viimeinen viikko myymälän vankina. Muutama ihminen silloin tällöin kävelee ohitse ja joskus jopa poikkeaa sisään putiikkiin ja avaa kukkaronnyörejänsä. Tämä tuntuu minusta jotenkin nöyryyttävälle, en tiedä miksi. Johtuukohan se asiakkaiden säälistä ja voivottelusta? Tämä liikepaikka oli melkoinen emämunauksien äiti! Kun halvalla sai niin siihen tarrautui, kun hukkuva köyteen. Olisi pitänyt odotella toista pelastusrengasta, mutta sitten olisin ehkä hukkunut vain nopeammin. Kumpi olisi ollut parempi? Vaikea olla jälkiviisas, koska mahdotonta olisi ollut jäädä alkuasetelmiinkaan. Silloin olisin luovuttanut taistelematta. Nyt on ainakin yritetty, mutta hinta on ollut turhan kallis.

Pitäisi alkaa raapustamaan CV:tä, mutta tuntuu niin vaikealta orientoitua siihen. Tietenkin pitäisi keksiä se rahansaantikikka, mutta ajatus jostain hoivatyöstä ei tänään taas oikein iske. Mikä siinä ajatuksessa nyt oikein riepoo? Eniten kai se, ettei voi enää luoda itse mitään systeemiä. Pitää sopeutua valmiiksi asetettuihin kaavoihin ja suorittaa työ siihen asetetuissa aikarajoissa. Tiedän toki, että nautin siitä osiosta hoiva- ja ohjaustyötä, kun saan tehdä asiakkaat iloiseksi ja ehkä jopa onnelliseksi. Se oli kehitysvammatyössä palkitsevimpaa. 

Olen tuo vaaleatukkainen.

 

Entä jos alkaisin opiskelemaan? Olisin yli viisikymmentä, kun valmistuisin vaikkapa sairaanhoitajaksi. Suomessa en oppejani käyttäisi, vaan lähtisin maailmalle - ainakin kuvitelmissani. Ennen opiskeluhaaveitani odottelen thyroksinin positiivisia vaikutuksia jaksamiselleni ja keskittymiskyvylleni. Tällä hetkellä en pysty keskittymään kunnolla mihinkään syventävään lukemiseen, joka on olennainen edellytys opiskeluissa. Jospa sittenkin heittäytyisin vapaaksi taiteilijaksi...

PS. Itse asiassa onnistuin lukemaan kirjan, jonka sain enoltani. Kirjan nimi on Autiotalo, kirjoittanut Paul Yong. Siinä kerrotaan miehestä, joka pääsee viettämään aikaa Jeesuksen, Jumalan ja Pyhän Hengen kanssa. Luulen, että tekstin sisältö ei jätä ketään kylmäksi. Harhaoppia vai ei? Hmm...