Luottotiedoton - yhteiskunnan ongelmajäte

Olen saanut nauttia yksinolosta eilisestä lähtien. Aurinko on paistanut ja lämmintä on riittänyt juuri sopivasti. Valo, varjot ja piemeät yöt paljastavat, että ollaan jo syksypuolella. Syksy on aina ollut minulle luovuuden ja uuden alun aikaa.

Eilen käytin aikaani selaamalla erilaisia koulutusvaihtoehtoja ja työpaikkoja. Hetken kuvittelin, että voisin samantien rakentaa seuraavat viisi vuotta vaikkapa opiskelulle. Selasin myös työpaikkailmoituksia ja koulutustani vastaavaa työtä olikin tarjolla. Sitten palasin taas tähän tilanteeseen. Ai niin, minustahan tuli vuokra-asunnon välittäjien, vakuutusyhtiöiden ja pankkien ongelmajäte, tai oikeastaan ihan koko yhteiskunnan ongelmajäte, kun epäonninen yrittäjyys suisti maksukykyni raiteiltaan. Pieneksi hetkeksi jopa unohdin, että elämästäni on tullut suomalaisessa yhteiskunnassa melko monimutkaista.

Olen näitä asioita kipuillut jo vähän liikaakin ja masennuksenpoikanen yrittää sitkeästi tarttua minuun. Suru siitä, että tietyt mahdollisuudet elämässäni on ohitettu, on usein läsnä. Onneksi ihminen on pääosin selviytyjä! Pikkuhiljaa ratkaisuja alkaa kehittyä - omassa mielessä, ja ihan konkreettisestikin. Huomenna aloitamme tyhjentämään asuntoamme. Sen tyhjennys ei tule olemaan iso projekti, koska lähes kaikki myytäväksi kelpaava on myyty. Loput kärrätään mökille, joka vielä toistaiseksi on omistuksessani. Työkkärirahoja joudun odottelemaan vielä kuukauden, koska yrityksen lopettamisen selvityspyynnön käsittely kestää niin kauan. Vuokravakuuden kerääminen tulevaan Espanjan asuntoon on käynnissä ja siten oma projektinsa. Tavoitteena on asettua sinne kuukauden - parin sisällä ja perustaa sinne uusi oma elämä.