Ex-yrittäjä, väliinputoaja Kelan järjestelmässä?

Soitin Kelalle ja kysäisin missä vaiheessa työttömyyskorvaushakemukseni on. Sieltä kerrottiin, että tarvitaan vielä lisäselvityksiä mm. viimeisen tilikauden tuloslaskelma ja tase ja mahdollisen myyntivoiton selvitys. Lomakkeet odottavat minua postilaatikossa Suomessa. Olen nyt heinäkuun alusta asti odotellut jonkinlaista päätöstä työttömyysturvastani. Olen myynyt omaisuuttani rahoittaakseni elämiseni tähän saakka, ja mieheni tämän hetkiset tulot ovat mahdollistaneet Espanjaan muuton.

Kerroin virkailijalle, että olen nyt Espanjassa ja tarkoituksena on jopa keksiä jotain rahanlähdettä täältä. No sain tietenkin noottia siitä, etten ole ilmoittanut Kelalle oleskelevani Espanjassa. No en tietenkään ole vielä parin viikon oleskelun jälkeen ilmoitellut minnekään. Kai sen nyt ehtii. Virkailija kysyi minulta, missä olen kirjoilla? Kerroin olevani kirjoilla entisessä kotikaupungissa nimikkeellä ”vailla vakituista osoitetta”, mutta asuvani mökillä jonne postini tulee. En ole vielä siirtänyt osoitettani Espanjaan, koska uusi osoite minulla on ollut vasta 5 päivää. Kerroin, että kun jäin työttämäksi, minulla ei ollut paljon muita vaihtoehtoja kuin muuttaa mökille, koska en ollut aivan varma minne lopullisesti asetun. No sain kuulla, että työttömyyskorvauksen voi mahdollisesti evätä jo sillä perusteella, ettei minulla ole vakituista osoitetta. No tuumasin, että kai nyt siltä ajalta, kun olen asunut vakituisessa osoitteessa minulla on oikeus korvauksiin? Korvauksiahan voi hakea takautuvasti kolmelta kuukaudelta. Vastaus oli, että ei välttämättä.

Eli ratkaisu olisi se, että minun täytyisi nyt jättää vasta perustettu kotini Espanjaan, mennä Suomeen ja suoraan sieltä soskuun ruinaamaan itselleni vuokra- ja takuuvuokrarahat, yms. vain sen takia, että saisin työttömyyskorvauksen niiltä parilta kuukaudelta, kun olen ollut työttömänä ja oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Ymmärsinkö oikein? Se on faktaa, että olen työttömänä ollut heinäkuun alusta saakka, ja TE-keskuksen vitkuttelun takia olen vasta nyt Kelan byrokratian rattaissa. Elokuun puoleen väliin asti minulla oli vakituinen osoite. Eli minun olisi täytynyt pitää kallista vuokra-asuntoa, jonka vuokra oli suurempi, kun kahden kuukauden työttömyyskorvaus ja odotella, että arvon Te-keskus (käsittely aika 2kk) ja Kela (käsittely aika 3 viikkoa) saavat päätöksensä valmiiksi. Niinkö?

No on tässä muitakin esteitä matkalla: Kela vaatii minua lähettämään sinne viimeisen tuloslaskelman ja taseen lopettamastani yrityksestä, johon en halua enkä pysty tässä elämäntilanteessa sitä yli tonnia kirjanpitäjälle maksamaan, varsinkaan kun taetta, että se edesauttaisi korvauksen saamista ei ole. Minulla ei ole henkilökohtaisesti sitä summaa - ja juuri sen takia, koska yritystoiminta ei kannattanut ja kaikki meni pieleen! Kelasta tuumattiin ykskantaan, ettei vaihtoehtoja ole. Mitähän sosku tuumaisi, jos hakisin avustusta kirjanpitäjän kuluihin?

Taidan olla esimerkki väliinputojajasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos olisin yksineläjä, tässä tilanteessa olisin todellakin pulassa. Minulla ei olisi varaa tehdä Kelalle tarvittavia selvityksiä, ei varaa hankkia uutta kotia, ulosmitattua mökkiä en voisi myydä saadakseni rahaa ja kaikki omaisuus olisi jo myyty. No, yksineläjänä olisin saattanut saada soskusta edes jonkun verran tukea.

Mitä tästä opin? No ainakin sen, että jos liiketoiminta ei onnistu, sitä ei kannata lopettaa, vaan sen on ehdottomasti annettava mennä konkursiin. Sen jälkeen minä en hoitaisi asioita. Mutta jos liiketoiminta on jouduttu lopettamaan kannattamattomana, ja henkilökohtainen kassa on tyhjä – olet työttömänä omillasi.

Faktaa on, ettei minulle tule mistään rahaa, mutta mieheni pystyy pitämään meidät juuri ja juuri "pinnalla". Ja kyllä: Olen nauttinut ajasta, että olen voinut monen vuoden kesälomattoman kesän jälkeen palautua ja hengähtää. Ja ei! En todellakaan ole etsinyt töitä aktiivisesti, mutta olen ollut kyllä valmiudessa koko kesän työhönosoitusta varten. Mutta faktaa on myös se, että olen ollut heinäkuusta asti työtön. En vaan mitenkään ymmärrä sitä, miten eri tavalla ex-yrittäjä on työtön, kun palkansaaja? Yksinkertaisesti: koska olen työtön katson olevani oikeutettu työttömyyskorvaukseen ja järjestelmän mukaan myös kolmen kuukauden ajalta Espanjassa, jos hakeutuisin paikallisen työvoimatoimiston asiakkaaksi.

Koska määränpääni ei todellakaan ole jäädä työttömäksi, tulin siihen lopputulokseen, että koska ex-yrittäjän on kerran näin vaikeaa saada maksamilleen veroilleen vastinetta, niin antaa olla! Parin kuukauden työttömyyskorvaus tulisi minulle liian kalliiksi. On selvittävä omin avuin, niin kuin tähänkin asti. Minusta ei tule työtöntä. En jatka prosessia. Ja tämä kai oli Kelan tarkoituskin.

Huolenpito

Heinäkuun ensimmäinen päivä. Taivas on aivan pilvessä ja ulkona olevat lätäköt kertovat siitä, että vettä on ropissut taivaalta viime päivinä. Eipä ole aurinkoa, tuota kesän suloisuttajaa, näkynyt. Lämpötilakin on pysynyt alhaisena, eikä ilman takkia ole ulos ollut asiaa. Sää on ollut yhtä apea kun minun ajatukset. 

 

Se vähäinenkin rahan tulo on nyt sitten loppunut. Tänään ilmottaudun työkkäriin, jonka kai voi tehdä netissä nykyisin. Tilanne on tässä kaupungissa erilainen kuin entisessä kotikaupungissani, jossa alan töitä sai yhdellä puhelinsoitolla. Toki maan taloustilanne lomautuksineen on muuttanut asetelman toisenlaiseksi, eikä töitä ole niin paljon tarjolla kuin pari vuotta sitten. En olekaan vielä kovin aktiivisesti hakenut töitä, koska haluan levätä vähän. Tarvitsen palautumista rankasta vuodesta - tai vuosista. Tiedän kyllä, että kohdallani liian pitkä lepo on myrkkyä, koska silloin kun aktiivisuustasoni laskee, niin tietyn rajan yli mentäessä pääni alkaa "kiehua" liian intensiivisestä pohtimisesta ja sitä vatvomista on vaikea katkaista.

Ruokarahat on todennäköisesti tänään hankittu fb-kirppismyynnillä. Toivotaan, että ostaja pääsee tänään noutamaan varauksensa. Toisaalta on melkoisen mielenkiintoista kokea konkreettisesti Jumalan huolenpito, miten se toimii ja toimiiko se kohdallani? Yksi esimerkki, jonka koin huolenpitona oli se, kun tyhjentelin myymälääni, niin naapurikauppias hihkasi minulle: "...olis kassillinen vaatteita, jotka on menossa ties minne, mutta kun tulit mieleeni, että nämä voisi sopia sinulle, että jos kiinnostaa..." No kiinnostihan minua! En ole vaatteita ostellut ties miten pitkään aikaan. Kassi oli pullollaan täysin minun tyylisiä kesävaatteita, joiden koko oli juuri minulle sopiva! Siinä se ilta sitten vierähti, kun esittelin uudet luomukset miehelleni, joka jalkapallon tuijotuksen lomassa joutui makutuomariksi. 

Viikonloppuna kävin pitkästä aikaa seurakunnalla. Pastorin puhe alkoi näin: "Tunnetko olevasi epäonnistunut? Raamatun lehdet ovat täynä epäonnistuneita ihmisiä..." Siitä alkoi saarna, joka pureutui syvälle lohduttaen sen hetkistä tilaani. Tämän epäonnistumisen tunteen kanssa joudun tekemään töitä vielä jonkun aikaa. Elämä on täynnä valintoja ja minusta tuntuu, että jokunen valinta elämässäni ei ole mennyt ihan nappiin. Valinnat jatkuvat tästä eteenpäinkin joka päivä, enkä voi niistäkään tietää osuvatko ne oikeaan. Melkoista arpapeliä. Vai onko sittenkään?

Parin päivän päästä on luvassa säätiedotusten mukaan vihdoin aurinkoa ja lämpöä. Olen onnekas - aurinko paistaa köyhillekin!