Perintäkirjeiden paluu

Pitkästä aikaa ensimmäinen palkkapäiväni lähestyy. Jännityksellä odotan, mikä on se summa, jolla yritän tulla toimeen seuraavan kuukauden. En epäile, etteikö se raha riitä niihin menoihin joita minulla nyt on. Enemmänkin minua mietityttää ne perintäkirjeet, joita olen nyt taas alkanut saada käsiini pitkän tauon jälkeen. Siellä ne nyt pöydälläni odottavat ja minun pitäisi ratkaista annanko niiden mennä ulosottorimpsun jatkoksi. Olen pyytänyt joitakin perintätoimistoja keskeyttämään perinnän ja laittamaan laskut ulosottoon, mutta tämä ei onnistu esim. tilanteessa, jossa velka ei ole vielä kokonaisuudessaan erääntynyt. Todennäköisesti tulen sopimaan joidenkin maksujen kohdalla maksusuunnitelmasta. Täysin oma moka, että annoin vaipua itseni "maksutyhjiöön" Espanjan talven aikana. Jossain vaiheessa vain en kestänyt katsella postiani tai olla missään tekemisissa laskujeni kanssa. Ulkoistin laskunmaksun. Tämä ns.normaali elämä on saanut minut ajattelemaan selkeämmin.

Olen edelleen tuulella käyvä riskien ottaja. Välillä tiukasti huolien ja taakkojen alla, mutta välillä turhan huoleton vailla järjen häivää. Niin nytkin, kun varasin lennot Espanjaan viiden vapaapäivän innoittamana. Minulla on niin ikävä sinne, että on pakko päästä aurinkoon ja lämpöön edes hetkeksi. Sänky jää ostamatta, mutta lattialla nukuttaa oikein hyvin. Siirsin velkaneuvonnan aikaa kolmella viikolla eteen päin. Velkaneuvonnan herttainen täti kyllä kummasteli kovasti ajan muutosta, mutta tuumasin, ettei viikko sinne tai tänne muuta tilannettani suuntaan eikä toiseen. Ei minulla ollut tosin pokkaa kertoa ajan muutoksen syytä, mutta eipä minulla olekaan velvoitetta raportoida asiasta. 

Minulla on hyvä fiilis siitä, että koen nyt hoitavani velkaani ulosoton napatessa ostuutensa palkastani. Tätä pikkuosuutta maksamalla en kuitenkaan veloistani tämän elämän aikana selviä, ellei lottovoitto osu kohdalleni. Yritän kuitenkin tehdä sen mitä voin. Tällä hetkellä maksaminen ulosoton kautta on helpompi kestää, kuin postilaatikosta tippuvat perintäkirjeet. 

Nyt olen ehkäpä viimeistä kertaa mökillä tänä kesänä. Vettä tulee kuin saavista kaataen, mutta kylläpä nukutti makeasti sateen ropistessa kattoon. Yritän näinä vapaapäivinä nauttia  nyt jokaisesta sadepisarasta, koska vapaiden jälkeen alkaa melkoinen työputki. 

Sadepäivän mökkikokkailua.