Edellisenä iltana Malagan lentokentälle ajellessamme moottoritietä pitkin, katselin hiljaisena rannikon valomerta ja pyyhin kyyneleitä silmäkulmasta. Ajattelin mielessäni, että rakastan tätä paikkaa. Tuntui haikealta lähteä. Miten aika menikin niin nopeasti? Milloinkahan palaan? Palaanko milloinkaan?
Latasimme jo asunnollamme mobiilitarkastuskortin kännykälle ja muistelimme sitä, miten kerran jouduin jännittämään, riittääkö puhelimen akku, joka veteli viimeisiään näyttääkseni tarkastuskortin lähtöportilla. Tällä kertaa kaikki meni hienosti turvatarkastukseen asti. Pidin huolen, että akku puhelimessani on täynnä ja valuessamme lähtöportille avasin kännykkäni ladatakseni tarkastuskortin ja mitä ihmettä... kännykkäni ei suostunut avaamaan nettiyhteyttä! Olimme sähläyksen takia viimeisenä jonossa ja siinä selitin virkailijalle, että ei toimi, ei vaikka mitä yritän... Tuiman näköinen täti huokaili kyllästyneen oloisena, mutta koska mieheni systeemi toimi ja olin selvinnyt turvatarkastuksen läpi, pääsin mukaan passia vilauttamalla. Tätituima tokaisi, että näitä tapahtuu yhtenään. Koneen noustessa ilmaan heitin huivin silmille, tungin korvatulpat korviin ja nukahdin samantien. Heräilin jatkuvasti vaihtaakseni asentoa ja tuntui, etten nukkunut yhtään, mutta hetken päästä ilmoitettiinkin jo laskusta Helsinki-Vantaalle. Se oli nopea lentomatka!
Syyskuun 8. päivä koneen noustessa ilmaan, katselin kauniita syksyisiä puita väriloistossaan. Muistan, että aurinko paistoi ja oli aivan täydellinen syyskeli. Muistan harmitelleeni mielessäni, että kaunein ruska on käsillä ja minä lähden. Eilen lensin takaisin Suomeen ja kun laskeuduimme paksun pilviverohon läpi Helsinki-Vantaalle, ihastelin puolestaan sitä hentoa vihreyttä pelloilla ja puissa. Kaunista!
Mökille tultuamme lämpötila oli jotain +12 astetta ja vettä sateli hissukseen. Väsyneinä lennon ja pitkän automatkan jälkeen ei auttanut muu, kun aloittaa puiden kanto ja mökin lämmitys. Pikkumökkimme lämpötila oli vain +10 astetta. Ihan ensin puin päälleni lisähousut ja pari villapaitaa. Sukat piti etsiä myös paleleviin jalkoihin. Väsytti niin, että vähään väliä nukahtelin sänkyyn vahtiessani tulta. Illasta sää selkeni ja päiväunien jälkeen jaksoin siivoilla pahimmat pölypesät ja purkaa laukut kaappeihin. Ja yllättäen sateen jälkeen, sain kokea ensimmäisen kauniin Suomalaisen kevätillan pitkästä aikaa. Ja mikä ihana, outo hiljaisuus!
 |
| Ensimmäinen kevätilta Suomessa. |
Ensimmäinen yö mökillä on ohi. Nukutti kyllä todella hyvin saunomisen ja matkanteon jälkeen. Arki hankaloitui monella asteella ja sen saa heti kokea monella tapaa. Huussi reissut kylmässä aamussa, veden ja kesäkeittiön lämmityspuuhat, vesipumppu ei ole vielä paikallaan joten vesikin on "juoksuvettä" suoraan järvestä. Aamusuihku ei onnistu. Ensinnäkään ei ole suihkua, ja toisekseen pesut tästä lähtien vain iltaisin saunan yhteydessä. Onneksi saunasta jää lämmintä vettä aina aamuksi, jos muistaa pellin sulkea. Aamusmoothien teko menettelee, mutta astioiden pesu... huoh. Ensin lämmität veden ja huomaat ettei täällä ole edes astianpesuainetta! Jospa tuo mäntysuopa toimii tässäkin asiassa?
Aloitan tänään soittelun, asuntotoimistoon, ulosottoon ja terveyskeskukseen. Jonkun verran mielessä herää levottomuutta...
 |
| Kesäkeittiön terassilla on kylmää ja kosteaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti