Lähtöön valmistautuminen

Viimeiset päivät Espanjassa ennen Suomeen lähtöä ovat nyt käsillä. Käsittämätöntä, miten nopeasti aika on kulunut! Vasta nyt, kun kaverit laittavat facebookiin kuvia keväisestä Suomesta, minuun on iskenyt koti-ikävä. Olen valmis lähtemään, vaikka kelit Suomessa ei ainakaan tällä hetkellä houkuta. Eilen poikani mukaan mittari näytti +6 astetta, kun täällä aurinko helli meitä rantahietikolla +30 asteella. 

Joitakin valmisteluja on tehtävä, mutta onneksi asuntoa ei tarvitse tyhjentää kokonaan, koska vuokrasopimuksemme jatkuu vielä. Aion Suomeen viedä kesävaatteeni, tärkeät paperini, veitsisarjan, blenderin ja saksanpähkinöitä ainakin 10 pussia (Suomesta ei saa kun kitkeriä pähkinöitä). Ja koska olen omatoimisesti nostanut kilpirauhaslääkitystäni, aioin varmuuden vuoksi hakea apteekista reseptivapaata tyroksiinia, ennen kuin saan Suomalaisen reseptin uusittua vastaamaan tarvettani. 

Olen ilmoittanut Kelalle paluustani Suomeen, jotta sosiaaliturvaani ei katkea. Olen ottanut yhteyttä ulosottotoimistoon sopiakseni ajan selvitystä varten. Mökiltä käsin alan järjestellä asuntoa heinä-elokuuksi tulevan työpaikkakaupunkini vuokra-asunnon välityksen kanssa. Olisinpa onnekas, jos saisin kalustetun asunnon pariksi kuukaudeksi. Jos en saa, niin patja lattialle ja sitä rataa... 

Jo lentokentältä minun täytyy heti aluksi hankkia itselleni suomalainen puhelinliittymä. Talvella päätin katkaista kaikki puhelinliittymäni, koska niistä tuli kuluja vaikka, en niitä käyttänyt. Joten nyt luottotiedottomana joudun hankkimaan jonkun prepaid-liittymän. 

Miltähän hiljaisuus tuntuu elettyäni syyskuusta asti tässä pulinapesässä? Suomalaiset "muuttolinnut" ovat kertoneet hetkestä, kun saapuvat Suomeen ja yhtä äkkiä kaikki onkin ilotonta, hiljaista ja masentavaa. Kukaan ei tervehdi, kukaan ei rupattele tuntemattomien kanssa, ihmiset ovat epäkohteliaita ja lapset eivät osaa käyttäytyä. Ravintoloissa kaikki syövät hiljakseen ja vain veitsien ja haarukoiden kalahdus kuuluu ja jotain sipitystä. Ymmärrän kyllä, että niillä hinnoilla syöminen on vakavaa puuhaa. Ensimmäinen shokki tietenkin iskee ruokakaupassa, kun vihannekset ja hedelmät maksavat paljon enemmän. Toivottavasti kovasti mainostettu ruokien halpuuttaminen on totta! Ja vaatteita minun ei Suomesta kannata ostaa kun kirppareilta. Täältä taas uusia saa suomalaisilla kirpparihinnoilla. 

Mökillä alkaa jälleen alkeellinen kesärupeama ulkohuusseineen ilman suihkua. Ei haittaa yhtään. Pärjään oikein hyvin alkeellisissa olosuhteissa, kunhan saan rutiinit rullaamaan. Sään salliessa aion nyt vihdoin kesäkuun aikana paneutua maalauspuuhiin. Toivon kovasti, jospa se ihme tapahtuisi, että saisin ostajan mökilleni. Toiveajatteluako? 

Me encanta españa! Rakastan espanjaa!

Vajaa viikko aikaa lähtöön...