Kotivakuutus luottotiedottomalle

Käydessäni velkaneuvonnassa virkailija ihmetteli vakuutusyhtiön irtisanomia vakuutuksiani. Hän kertoi, ettei hänelle ole koskaan tullut eteen näillä perusteilla irtisanottuja vakuutuksia. Tältä herttaiselta virkailijalta sain taas virtaa kysellä vakuutusta vakuutusyhtiöiltä joista en ollut vielä aikaisemmin kysellyt. Aloitin vakuutusyhtiö Turvasta. Sähköpostiin tuli kieltävä vastaus, mutta sitten sain yllättäen Turvasta soiton ja minulle kerrottiin, että on mahdollista hakea sosiaalitoimistolta maksusitoumusta kotivakuutusta varten. Sitä vastaan he voivat myöntää  minulle kotivakuutuksen. Ei auta, vaikka tarjouduin maksamaan 1-2 vuoden kotivakuutuksen etukäteen. Eli on siis otettava luuri käteen ja nöyrryttävä sosiaalitoimiston asiakkaaksi. Tämä on taas sitä "sarjassamme luottotiedottomien nöyryytystä." Noh, sitä vartenhan minä veroja makselen, että saan palvelua. Ylpeyden rippeet on heitettävä romukoppaan, siis jos niitä enää olisi jäljellä. Alan olla jo melko turtunut tähän. Ja mistä sitä tietää, jos pian joudun useamminkin soskussa asioimaan. Katsotaan mitä sieltä vastataan, kun huomenna sinne soittelen... 

Seuraavana päivänä: Soskusta sanottiin, etteivät voi myöntää maksusitoumusta, jos laskelmien mukaan en ole oikeutettu toimeentulotukeen. Antoivat vinkin sieltä, että vakuutusyhtiö Pohjan Tähti on myöntänyt luottotiedottomille kotivakuutuksen maksamalla vuoden vakuutusmaksut etukäteen. Selvitetään...

Parin tunnin kuluttua: Vastaus oli niin tuttu lause, jonka olen lähes jo kaikilta vakuutusyhtiöiltä kuullut: "Emme voi myöntää vapaaehtoisia vakuutuksia, jos luottotiedoissa on merkintä."

Se siitä sitten. Eli, jos minulta vaadittaisiin nyt kotivakuutusta, minun täytyisi lopettaa työnteko ja alkaa sosiaalitoimen asiakkaaksi, jos aikoisin pitää asuntoni. Saisin maksusitoumuksen kotivakuutukseen, asumistukea ja nähtävästi myös toimeentulotukea eikä ulosottovelkani lyhenisi euroakaan. Tämäkö olisi tarkoitus? Pärjäisin yhteiskunnan tuella kyllä aivan mainiosti, mutta ei se minun elämänlaatua - eikä halua, parantaisi pätkääkään. Tätä se on elää vakuutusyhtiöiden vallan alla Suomessa. Eli edelleenkin olen sitä mieltä, että kotivakuutuksen olisi kuuluttava lakisääteisiin vakuutuksiin liikennevakuutuksen tavoin. Tästä lisää blogikirjoituksessani "Yhdenvertaisuuslaki ei koske luottotiedottomia". Jos kotivakuutus olisi lakisääteinen, olisi meille epäonnistuneille  työssäkäyville luottotiedottomillekin yhdenvertainen mahdollisuus asumiseen. Vai onko luottotiedottomat tarkoitus ajaa sosiaalitoimen luukuille ilman työssäkäynnin ja siten velkojentakaisinmaksun mahdollisuutta?

Vinkit: : http://www.sinunturvaksi.fi/424727607 
(lisätty 3.10.2016)

http://www.hs.fi/kotimaa/a1476066723433 
(lisätty 10.10.2016)

Velkajärjestely

Viikko sitten torstaina, suuntasin jo toista kertaa elämässäni velkaneuvojan puheille. Huomasin jännittäväni kovasti, koska edellisellä kerralla tuli täysityrmäys velkajärjestelyyn pääsylle. Olin tuolloin juuri lopettanut yritystoimintani enkä ollut töissä. Olin silloin umpiväsynyt ja ahdistunut kaiken menettämisestä. Nyt on toisin, mutta valehtelisin, jos väittäisin ettei välillä ota päähän (ja rankasti), että olen sotkenut elämäni veloilla.

Velkaneuvojen tapaamiseen minulla oli mukanani viimeiset maksukehoitukset, ulosottolista, pankin sivu mökkilainastani, vuokrasopimus ja viimeinen palkkakuitti. Lisää papereita joudun vielä lähettelemään. Suurin ongelmani velkajärjestelyyn pääsemisesä on vakituisen työn puuttuminen ja mökkivelka. Vakituinen työpaikkakaan ei tänään ole varma, mutta alallani pätkätyöläinenkin saa suhteellisen helposti töitä. Luulisi, että se huomioitaisiin. Mökin kohtalo on ensimmäinen velkaneuvojan haaste. Velkaneuvojan mukaan voisin jättää jo pankkivelan maksamatta. Huh... tuntuisi kyllä hurjalta. Juuri maksoin yli 700 euroa lainoja pois. Siinä ei kyllä ollut mitään järkeä, koska rahaa ei paljonkaan jäänyt enää jäljelle. Aion kyllä maksella ne korot niin pitkään, kun kuulen miten velkaneuvojan neuvottelut pankin kanssa menee. Kuinka mökki myydään jne. Velkaneuvoja kertoi, että muut hoitavat mökin myynnin, eikä minun tarvitse siihen itse osallistua. 

Velkajärjestelyyn kuukausittain menevä summa olisi suurempi, kuin tällä hetkellä ulosottoon menevä summa. Ohjeeksi sain etsiä itselleni kalliimman asunnon (huomioidaan maksuvaraan) ja tehdä kalliimmat hankinnat ennen velkajärjestelyyn pääsemistä, koska joudun kuulema tiukille. Tämän hetkinen vuokrani on niin pieni (270 euroa), että se on ongelma, jos joudun vaihtamaan asuntoa kesken järjestelyn. Todennäköisesti tuolla summalla en saisi kaksiota, saatikka muutakaan asuntoa. 

Yritän ajatella positiivisesti. Olen kiitollinen, että enää minun ei tarvitse yksin selvittää sotkujani, vaan saan apua. Velkajärjestely kestäisi kohdallani 3 - 5 vuotta, jonka jälkeen voisin aloittaa puhtaalta pöydältä. Ulosotto taas kestäisi eläkeikääni saakka. Velkajärjestelyn riski on terveyden tai töiden loppuminen ja sen mukana maksukyvyn loppuminen. En enää koskaan saisi uutta tilaisuutta. Ulosotton riski olisi taas epätoivo, koska velanmaksu ei tuntuisi koskaan loppuvan.

Pienemmät tarpeet, suurempi ilo

Se tunne, kun saa upottaa varpaat kuumaan hiekkaan, kuulla tutut äänet ja haistaa tutut tuoksut! Minireissu Espanjaan on nyt heitetty. Merivesi oli hyväilevän lämmintä ja yöt kuumia. Vilukissakin pystyi pulahtamaan suoraan lämpöisiin aaltoihin ja illan pimetessä oli kiva etsiä ruokapaikkaa, kun ei tarvinnut villatakkia kuljetella mukana. Kyllä, kyllä minä nautin! 

Yllätyksekseni kuitenkin neljä päivää ja neljä yötä oli minulle juuri sopivan pituinen rentoutusmatka tällä kertaa. Oli vapauttavaa huomata, että en enää suuremmissa määrin suunnitellut muuttoa Espanjaan ja tulevaisuuttani siellä. Espanjan koti oli lähes ennallaan, mutta omat tärkeät jutut oli poissa. Asunto joka viime talven oli minulle koti, oli enää vain kämppä. Eroahdistusta helpotti myös se, etteivät tutut kasvot olleet vielä palanneet Espanjaan. Ei minulla muutenkaan ollut mitään järkevää tekemistä, ellei auringonottoa lueta siksi. Tietenkin omassa mitta-asteikossani luen rannalla loikoilun järkeväksi tekemiseksi. En tunne montaa muuta yhtä rentouttavaa tapaa, kuin kellahtaa varjon alle kuumaan rantahietikkoon kuuntelemaan taustalla kuuluvaa aaltojen pauhua ja espanjalaisten kiihkeää keskustelua. 

Tuossa joitakin päiviä sitten, kun lähdin töiden jälkeen kävelylle uuden kotikyläni kaduille, sisimpäni täyttyi yllättäen siitä samasta kiitollisuudesta ja ilosta, mitä sain kokea Espanjan talven aikana. Olin onnellinen siitä, että minulla on töitä ja asunto. Onnellinen siitä, että sain piipahtaa Espanjassa, onnellinen siitä, että parisuhde voi paremmin, onnellinen siitä, että tililläni on vielä rahaa jäljellä palkan ulosmittauksesta huolimatta, vaikka toinen palkkapäiväkin jo lähestyy!

Tämän kuukauden perusteella näyttäisi siltä, että pärjään näinkin vähällä rahalla, kunhan en vain yritä maksella vanhoja jälkiperintälaskuja joita postiluukustani tipahtelee tasaisin väliajoin. Kolmasosa palkastani ulosottoon riittää. Tarpeeni ovat tällä hetkellä pieniä. Työ täyttää suurimman osan ajastani, eikä minulla ole aikaa eikä halua hamstrata pieneen asuntooni mitään. Olen tottunut vuosia elämään pikkurahalla yrittäjyyteni aikana, jolloin suurin osa tuloistani meni lainojen ja laskujen maksuun. Omaan hyvinvointiin ei jäänyt senttiäkään, joten tottumus minimikulutukseen syöpyi syvälle. Nyt tuosta tottumuksesta on hyötyä. Tosin nyt aioin keskittyä paremmin omaan hyvinvointiin. 

Rento Cubana beach löytyy Carvajalista aivan Paseo Martimon päästä 

hieman syrjemmästä. Siisti ranta, hyvää ruokaa ja vähemmän väkeä.

Ehdottomasti Fuengirolan paras rantsu!

Ehkäpä tämä tästä

Flunssa jyllää kropassani jo kuudetta päivää. Olen harvoin kipeänä, mutta silloin kun flunssa iskee, minulta lähes poikkeuksetta häviää ääni. Puhua ei pitäisi, mutta vaikka kuinka töissä yritän välttää puhumista, niin tuleehan niitä tilanteita, että on vain pakko aukaista suu. Onneksi minulla oli yksi hiljainen vapaapäivä, joka meni kuumeillessa ja nukkuessa. Aamulla olin taas iskussa - ei kuumetta, eikä ylenmääräistä heikotusta. Buranaa naamariin ja ei kun iltavuoroon. Seitsemän päivän työputkikaan ei haittaa, koska työputken päätteeksi suuntaan lentokentälle ehtiäkseni iltakoneella Malagaan. Ehdin olla perillä vain neljä aurinkoista päivää, mutta siinä ehtii hyvin jo vaikka mitä. Matkavakuutuksen kanssa olin hetken jo pulassa, vakuutusyhtiöni irtisanottua vakuutukseni. Mutta onneksi hoksasin, että matkavakuutus (ja tapaturmavakuutus) hoituu kätevästi liiton kautta. Siellä ei kysellä luottotietoja. Toisaalta eurooppalaisella sairaanhoitokortilla asiointi paikallisessa terveyskeskuksessa hoituu kuulemani mukaan hyvin. 

Vuokrasopimukseni päättyy elokuun loppuun, mutta eilen soittelin vuokranantajalleni ja sovimme vuokrasopimuksen jatkosta. Hänelle sopii, vaikka asuisin tässä miniasunnossa pitkäänkin. Ajattelin aluksi, että hankin suuremman asunnon, mutta tämä taloyhtiö on osoittautunut niin rauhalliseksi ja vuokra edulliseksi, etten haluakaan vaihtaa. Pienet tilat ei ainakaan vielä ahdista. 

Elämäni luottotiedottomana ulosottoineen alkaa pikkuhiljaa löytää uomansa. Ensimmäinen palkkani tuli, mutta ei onneksi sentään vielä lähellekään mennyt. Onneksi työpaikallani on esimerkkiruokailu, joka kuuluu luontaisetuihin, joten rahaa ruokaan ei mene paljoakaan. Minulla ei ole autokuluja, ei vakuutuskuluja eikä oikein muitakaan suuria kiinteitä kuluja. Tilanne muuttuu sitten, kun mökkilainaa taas täytyy lyhentää. Tällä hetkellä makselen vain korkoja. Jospa ihme tapahtuisi ja joku ostaisi mökin sopivaan hintaan. Ehkäpä tämä tästä. Ainakin tänään katson luottavaisesti eteenpäin! 

Intrum justitia - tehokas verenimijä

En tiedä, mikä idea tänään postilaatikosta tippuneella jälkiperintälaskulla on, mutta minunkin pienet ja hitaasti syttyvät aivonystyrät ymmärtävät, ettei tämän laskun logiikka ole ihan kohdallaan. Jos pääomaa on jäljellä 0,00 euroa, niin miten korko voi olla 1,10 euroa? Kaiken lisäksi Intrum justitia laskee tälle 1,10 euron laskulle perintäkuluja 31,00 euroa! Kohtuullistako? Tämän puskista ilmestyneen jälkiperinnän tarkoituksena on lienee varmistaa, ettei reilun euron suuruinen velkani pääse vanhenemaan. Eipä minulla tällä kertaa muuta...

Tässä vielä pätkä jälkiperinnästä Intrum justitian sivuilta: 

"Jälkiperinnän tavoite on vapaaehtoisen perinnän tulosten jatkuva, määrätietoinen parantaminen. Tähän päästään säännöllisellä yhteydenpidolla perinnän kohteena oleviin asiakkaisiin. Vapaaehtoista perintää tukee jatkuva ja järjestelmällinen ulosoton hyödyntäminen."

Laskun kääntöpuolella sama nollalinja jatkuu.